keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Saanko esitellä mun ulpukat


Pitkään olen näitä vaatehuoneen hyllyllä jemmannut, enkä ole hennonut ikkunaan ripustaa. Uudenveroiset ja täyspitkät <3 Kuosi on siis Tampellan ulpukka Marjatta Metsovaaran käsialaa. Minulla on tätä samaa kuosia vihreänä yksi verho lapsuuden kodistani. Teini-ikäisenä olivat huoneeni ikkunassa, harmikseni toinen on vuosien varrella hävinnyt jonnekin.

Ja tässäpä herrakuusvee sirkuspellenä syntymäpäivänä <3

Takki äidin kaavoittama ja ompelema, samoin rusetti itse tehty . Vähän harmaita hiuksia meinasi tuon takin kaavojen kanssa tulla, mutta onnistuinpas sitten lopulta kuitenkin :) Tuosta kuvasta ei nyt näy, mutta on takaa sellainen kuin pelle hermannilla ;)



Ja kyllä se kirppispostauskin jossain vaiheessa tulee, niin kivoja löytöjä, ettei voi olla esittelemättä ;)

5 kommenttia:

Possumamma kirjoitti...

Hienot verhot; tykkään noista oransseista, mutta toi vihreä ei iske kipinää;) Mikäs sä muuten olit niissä naamiaisissa; Unelma Säleikkö vai?;D

n i n n u kirjoitti...

Kauniit Ulpukat.
Minulla oli ne punaisena. Myin pois.

Pupu tupuna kirjoitti...

Äiti oli myöskin peppitossu :)

Ninnu: Minä en olisi hennonut kyllä myydä :)

pikkudidi kirjoitti...

Löysin eräältä kirpparilta tuollaisen vihreän Ulpukkakankaan, mutta hintalappu oli kadonnut! Eikä löytynyt vaikka pengoin naapuripöydätkin ja pöytien aluset. Olisi luultavasti olleet halvatkin, harmittaa. :(

Pupu tupuna kirjoitti...

Varmaan harmitti! Mulle on käynyt kanssa monasti niin, että löytänyt jotain kivaa ja hintalappua ei sitten mistään. Nuo tarrahintalaput ovat ainakin ihan surkeita, kun eivät pysy kiinni. Sitten kun vielä jotkut fiksut niittaavat ne vaateeseen, niin 2 reikäähän niissä sitten on. Toinen on se mikälie systeemi, millä ammutaan se hintalappu kiinni. Kyllä siitäkin reikä jää ja monta vaatetta jäänyt ostamatta sen takia.